tiistai 23. syyskuuta 2014

Risteytys vs. rotumarsu

Tulipahan vaan mieleen pikaisesti tästä asiasta kirjoittaa, kun jatkuvasti internetin ihmeellisessä maailmassa törmää näihin, että on ostettu jostain eläinkaupasta tai eläinten lisäännyttäjältä (ei, nyt ei puhuta kasvattajista) paperiton marsu ja sitten innoissaan kysellään sen rotua jossain keskusteluryhmässä.

Ja kun se tosiasia vain on se, että jos marsulla ei ole papereita, niin se on risteytys ja piste. Ihan sama näyttääkö se teddyltä tai rexiltä (ja kuka netin ihmeellisessä maailmassa seikkaileva kahden marsun omistaja edes pystyy erottamaan toisistaan edes puhtaan rexin tai teddyn? yleensä juuri nämä tyypit kun ovat niitä rotumääritelmien antajia näille tapauksille) tai vaikka abylta (pari rusettia vähän sinne päin, abyhan se!) tai onko se sileäkarvainen, jolla on crest eli ihan selvä englannincrest siis! Ristetytys on risteytys ja piste, that's it.

Usein, kun näille rotujen kyselijöille kerrotaan tämä tosiasia, että paperiton marsu on risteytys, niin yleensähän se kyselijä siitä sitten suuttuu ja vetäisee herneet hengityselimiin ja alkaa puolustella, että ihan samanarvoinen ja rakas se marsu on silti, vaikka sillä ei ole papereita. Niin. Siitähän tässä ei nyt ollut kyse. Itsehän sinä sitä rotua kysyit...

Minulla ei henkilökohtaisesti ole yhtään mitään risteytysmarsuja vastaan, ei suinkaan. Enkä pidä rotumarsuja parempina lemmikkeinä kuin niitä risteytyksiä. Kyse ei ole siitä. Kyse on vain siitä tosiasiasta, että risteytys on risteytys ja rotumarsu on rotumarsu ja rotumarsulla on paperit, jotka sen  asian todistavat. Kyse ei ole siitä, että kumpi on parempi ja rakkaampi. Lemmikkimarsun virkaa hoitavalla marsulla tuskin edes on (tai pitäisi olla) mitään väliä omistajalleen onko se jotain rotua vai ei, varsinkin jos se on ostettu sillä "voi kun söpö!" -perusteella alunperin.

Ja jos kerran asia näiden rodunkyselijöiden mukaan on näin, että hänen marsunsa on se ihanin ja paras eikä ole mitään väliä, että sillä ei ole papereita (= marsu on ristetys), niin miksi sille aina niin kiivaasti se rotu halutaan? Minusta siinä on selvä loogisuusaukko. Jos asialla ei kerran ole mitään väliä, niin miksei tyydytä vastaukseen, että paperiton marsu on ristetys, vaikka se kuinka näyttäisi jonkun toisen mukaan esim. teddyltä? Miksi suututaan siitä, kun sanotaan, että marsusi on risteytys? Olisiko se marsu kuitenkin siis "parempi" omistajansa mielestä, jos se marsu nyt sittenkin sattuisi olemaan vaikka se teddy? Vai mikä tässä risoo? Ei haluta myöntää, että marsu on risteytys ja kuitenkin julistetaan, miten se ei marsun arvoa omistajan omien sanojen mukaan vähennä, vaikka marsulla ei papereita olekaan...  Halutaan marsulle rotu, mutta haukutaan kaikki, jotka kertovat sen olevan risteytys ja noustaan barrikadeille paperittomien marsujen puolesta? Öh. Eikö olisi kuitenkin helpompi hyväksyä se tosiasia, että se marsu nyt vaan on risteytys?

Risteytykset on kivoja ihan sellaisenaan. Ei niille tarvitse väkisin saada sitä rotua. Ei se tee siitä marsusta parempaa tai huonompaa. Yrittäkää tajuta.



3 kommenttia:

  1. Tässä pitää ymmärtää ihmisen peruspsykologiaa. Virallisesti rotueläin on se eläin jolla on viralliset paperit. Rotu on kuitenkin muutakin. Se on geneettisesti selvitettävissä oleva asia. Meillä, ihmislajillakin on omat rotumme. Geenitestein selvitettävissä olevat rotumme, samat seikat voitaisiin marsun kohdalta geenitestein selvitellä. Tai koiran kohdalta. Tai kissan. Tai vaikka jonkin muurahaislajin alahaaran. Siitä ei päästä mihinkään, olipa ihminen tai marsu tai olipa meillä ihmisillä papereissamme rotumääritelmämme tai ei.

    Koska tuo rotu on kuitenkin olemassa, olipa sitä paperinpalaa tai ei, on vain luonnollista että tavislemmikinomistaja sen tahtoo tietää. Ei häntä kiinnosta asian virallisuus, se kiinnostaa korkeintaan kasvattajaa. Tavislemmikin palluuttelijaa kiinnostaa vain se mitä lajia hänen pallukkansa suurin piirtein on ja se on aivan inhimillistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja miksei vastaukseksi riitä risteytys? Onko sitten parempi mieli, jos voi kutsua sitä teddyn näköistä, oikeasti ehkä jopa osittain geneettisesti rexiä marsuaan teddyksi? :D Kahden erirotuisen jälkeläinen on risteytys. Se, että marsu näyttää esim. siltä teddyltä ulkoisesti, ei se tee siitä välttämättä teddyä geneettisesti, voihan sen turkin kiharuuden aiheuttaa vaikka rexinkin geeniperimä. Ja jos teddy ja rex saavat poikasia, eihän niiden poikanen ei ole silloin teddy eikä rex. Eikä edes self. Se on risteytys.

      Et kyllä yhtään tainnut tajuta tekstini pointtia, mutta en minäkään tajunnut sinun. Joten tasoissa ollaan. :P :D

      (Ps. Se on kyllä kieltämättä aika ikävää, jos se tavislemmikin omistaja ei tiedä sitä, mitä LAJIA se hänen lemmikkinsä on. :'D)

      Poista
  2. Oon huomannut ainakin yhdellä brittigoorumilla, että siellä puhutaan kaikista marsuista rotunimillä. Vaikka olisi puolipitkäkarvainen yhden kylkirusetin marsu niin se on aby. Hassua tässä on se, että sama foorumi vastustaa tiukasti marsujen kasvatusta, mutta silti marsuja kutsutaan rotunimillä. Ymmärrän kyllä, että on hauska tietää mitä rotua oma marsu muistuttaa, vähän niin kuin sekarotuisesta koirasta on kiva arvuutella sen taustaa. Haluavathan monet tietää marsunsa värinkin nimen.
    Tällä kyseisellä foorumilla kuitenkin puhutaan usein myös eri "rotujen" luonne-eroista kuin tosiasioista, vaikka lähes kaikki marsut ovat siis risteytyksiä... Hmm.

    VastaaPoista