Tänään sattui tuplayllätys. Kahdessa häkissä oli poikasia! Toisia en odottanut vielä syntyväksi ja toisia en ollenkaan, en uskonut naaraan olevan tiineenä.
X-poikanen on siis rex, emonsa ainokainen, joka jälleen kerran vaikutti siihen, että emo ei vaikuttanut lainkaan tiineeltä. Pari päivää sitten katselin kyllä, että onkohan täti vähän lihonut, mutta poikanenhan siellä oli kuin olikin! Yhdistelmä siis Wannabe Nothing Else Matters - Wannabe Daiju. Ensimmäinen omakasvatti + omakasvatti -yhdistelmän poikanen siis!
Ihana cinnamon agouti -poika, joka ei tahtonut pysyä hetkeäkään aloillaan, joten kuvat ovat mitä ovat. <3
Y-poikaset ovat puolestaan argenteja. Näitä en odottanut vielä syntyväksi, ehkä vasta parin viikon päästä. Täytyisi hieman tarkemmin pitää kirjaa yhdistämispäivistä ehkäpä...
Kolmen kopla pieniä argenteja. Neljäs meillä syntynyt argentepoikue siis.
tiistai 30. huhtikuuta 2013
sunnuntai 28. huhtikuuta 2013
PetExpo 2013
Tuli tosiaan eilen käytyä SMY:n näyttelyssä PetExpossa Helsingin Messukeskuksessa. Voi luoja miten vihaan messunäyttelyitä. Aivan liikaa ihmisiä, hälinää, huutavia papukaijoja, itkeviä lapsia, paukkuvia ilmapalloja (joita ei edes eläinpuolelle saisi tuoda!! ääliöt), typeriä kysymyksiä (onko se kani/hamsteri/whatever), hyökkäysvaunuja, jonoja sekä myös aikaa!
Olisi niin upeaa, jos ns. tavallisetkin näyttelyt menisivät näin jouhevasti. Pääsisi lähtemään kotimatkalle jo kevyesti siinä kolmen aikaan. Mutta ei. Silloin arvostelut kestävät vähintään viiteen. Vaikka nytkin tuomarit pitivät taukoa reilu kaksi tuntia (12.00-14.jotain ), niin palkinnot jaettiin jo neljältä, joten miten aikaisin tuolta olisikaan päässyt pois, jos oltaisiin oltu jossain muualla kuin Messarissa (ja tuomareiden tauko normaaleissa mitoissa)! Messarissa on siis pakko olla kuuteen asti, ennen et pääse ovesta ulos.
Itse messut olivat hyvinkin nihkeät. Mitään kiinnostavaa ei oikein ollut. PetExpo oli oli täynnä kissa- ja/tai koiratarvikkeiden myyntipisteitä, jyrsijöille ei ollut käytännössä mitään. Muiden lajien näyttelyt tai esittelypisteet eivät myöskään oikein enää vuodesta toiseen jaksa kiinnostaa. ModelExpon puolella ei käyty ollenkaan, Lapsimessut olivat yhtä helvettiä joka paikassa rääkyvien kakaroiden ja käytävät tukkivien hyökkäysvaunujen takia, OutletExpossa ei ollut oikein mitään, joten messujen ehdottomasti parasta antia olivat Kädentaito- ja Lähiruokamessut. Tuli kyllä mietittyä tuolla Kädentaitomessuilla, että olisi kyllä tuo oma puolisokin sopinut sinne joukkoon enemmän kuin hyvin pitämään omaa kojuaan.
Mutta siitä näyttelystä. Tuomareina meillä olivat Darren Fieldhouse ja Jens Lindgren Ruotsista. Darren arvosteli avoimet ja Jens junnut, joten Jensille minulla ei ollut mitään vietävää. Aatu oli Darrenilla ROP, mutta sertiä ei tippunut, mutta en sitä kyllä odottanutkaan. Aatu oli liian timmissä kunnossa, massaa olisi saanut olla enemmän. No, tiesin sen kyllä itsekin. Nyt Aatu jatkaa kaurakuuriaan, josko Lempäälässä tai Lohjalla sitten kävisi paremmin. Argenteille ei tippunut tällä kertaa mitään, arvostelutkin olivat, hmmmm, sanotaanko että mielenkiintoisia. Ihan eri luokkaa kuin viimeksi Hämeenlinnassa Damonilla ja Sulla, joista ainakin Damon kuuluukin Rare Varietes Cavy Clubiin (tjsp.), jonka alla argente on Briteissä.
Täältä lähti myöskin ch-teddy crest naaras Eos uuteen kotiinsa Pohjanmaan suuntaan. Ihana karvamarsu pääsi toimittamaan lemmikkimarsun virkaa naaraslaumaan. :)
Ja taas ollaan askeleen lähempänä pet-tuomarointia. Enää ei puutu kovinkaan montaa tarkastettavaa marsua niistä vaaditusta 150:stä, yksi sihteeröinti (olisi ollut mahdollista täällä tehdä, mutta olen sihteeröinyt Pulmulle jo kahdesti), molemmat harjoitus- ja koearvostelut sekä kirjallinen koe. Ei enää kovin paljoa. Tai miten sen nyt ottaa. Eläimiä olisi ollut monesti mahdollisuus tarkastaa, mutta kun aina ei jaksa olla aktiivinen. Harkkareitakin olisi voinut tehdä jo monesti, mutta... Ja onhan nuo sihteeröinnitkin oikeasti täynnä jo miljoonaan kertaan, mutta kun niitä on alettu laskea vasta virallisen koulutuksen alkamisen jälkeen. No, ehkä minäkin ole joskus valmis pet-tuomari. Painostus muiden osalta on kyllä kova. Ensin olisi pitänyt olla valmis jo tammikuussa, sitten heinäkuussa. Ihan opintosuunnitelmakin minulle on tehty, jota en kyllä ole noudattanut. :D Kyllä minä sitten joskus valmistun, ehkä. Omaan tahtiin.
Olisi niin upeaa, jos ns. tavallisetkin näyttelyt menisivät näin jouhevasti. Pääsisi lähtemään kotimatkalle jo kevyesti siinä kolmen aikaan. Mutta ei. Silloin arvostelut kestävät vähintään viiteen. Vaikka nytkin tuomarit pitivät taukoa reilu kaksi tuntia (12.00-14.jotain ), niin palkinnot jaettiin jo neljältä, joten miten aikaisin tuolta olisikaan päässyt pois, jos oltaisiin oltu jossain muualla kuin Messarissa (ja tuomareiden tauko normaaleissa mitoissa)! Messarissa on siis pakko olla kuuteen asti, ennen et pääse ovesta ulos.
Itse messut olivat hyvinkin nihkeät. Mitään kiinnostavaa ei oikein ollut. PetExpo oli oli täynnä kissa- ja/tai koiratarvikkeiden myyntipisteitä, jyrsijöille ei ollut käytännössä mitään. Muiden lajien näyttelyt tai esittelypisteet eivät myöskään oikein enää vuodesta toiseen jaksa kiinnostaa. ModelExpon puolella ei käyty ollenkaan, Lapsimessut olivat yhtä helvettiä joka paikassa rääkyvien kakaroiden ja käytävät tukkivien hyökkäysvaunujen takia, OutletExpossa ei ollut oikein mitään, joten messujen ehdottomasti parasta antia olivat Kädentaito- ja Lähiruokamessut. Tuli kyllä mietittyä tuolla Kädentaitomessuilla, että olisi kyllä tuo oma puolisokin sopinut sinne joukkoon enemmän kuin hyvin pitämään omaa kojuaan.
Mutta siitä näyttelystä. Tuomareina meillä olivat Darren Fieldhouse ja Jens Lindgren Ruotsista. Darren arvosteli avoimet ja Jens junnut, joten Jensille minulla ei ollut mitään vietävää. Aatu oli Darrenilla ROP, mutta sertiä ei tippunut, mutta en sitä kyllä odottanutkaan. Aatu oli liian timmissä kunnossa, massaa olisi saanut olla enemmän. No, tiesin sen kyllä itsekin. Nyt Aatu jatkaa kaurakuuriaan, josko Lempäälässä tai Lohjalla sitten kävisi paremmin. Argenteille ei tippunut tällä kertaa mitään, arvostelutkin olivat, hmmmm, sanotaanko että mielenkiintoisia. Ihan eri luokkaa kuin viimeksi Hämeenlinnassa Damonilla ja Sulla, joista ainakin Damon kuuluukin Rare Varietes Cavy Clubiin (tjsp.), jonka alla argente on Briteissä.
Täältä lähti myöskin ch-teddy crest naaras Eos uuteen kotiinsa Pohjanmaan suuntaan. Ihana karvamarsu pääsi toimittamaan lemmikkimarsun virkaa naaraslaumaan. :)
Ja taas ollaan askeleen lähempänä pet-tuomarointia. Enää ei puutu kovinkaan montaa tarkastettavaa marsua niistä vaaditusta 150:stä, yksi sihteeröinti (olisi ollut mahdollista täällä tehdä, mutta olen sihteeröinyt Pulmulle jo kahdesti), molemmat harjoitus- ja koearvostelut sekä kirjallinen koe. Ei enää kovin paljoa. Tai miten sen nyt ottaa. Eläimiä olisi ollut monesti mahdollisuus tarkastaa, mutta kun aina ei jaksa olla aktiivinen. Harkkareitakin olisi voinut tehdä jo monesti, mutta... Ja onhan nuo sihteeröinnitkin oikeasti täynnä jo miljoonaan kertaan, mutta kun niitä on alettu laskea vasta virallisen koulutuksen alkamisen jälkeen. No, ehkä minäkin ole joskus valmis pet-tuomari. Painostus muiden osalta on kyllä kova. Ensin olisi pitänyt olla valmis jo tammikuussa, sitten heinäkuussa. Ihan opintosuunnitelmakin minulle on tehty, jota en kyllä ole noudattanut. :D Kyllä minä sitten joskus valmistun, ehkä. Omaan tahtiin.
perjantai 26. huhtikuuta 2013
Mussukoita
En ole juurikaan jaksanut päivitellä, vaikka joitakin aiheitakin on mielessä pyörinyt kyllä. Tänään otin parit kuvat (kerrankin jollain muulla kuin kännykällä), niin ajattelin, että päivitetään nyt blogikin samalla sitten!
Huomenna on SMY:n näyttely Helsingissä PetExpossa ja sinne olisi suunta. Kello soi viideltä aamulla (yhdeksän tunnin päästä siis...), että ei tässä taaskaan itseään ihan kovin fiksuksi tunne. Vihaan muutenkin messunäyttelyitä yli kaiken eikä asiaa auta se, että PetExpossa on aina samaan aikaan mm. Lapsimessut... Voisin kertoa monta tarinaa messunäyttelyistä ja erityisesti näistä Lapsimessujen kävijöistä, mutta en nyt jaksa aloittaa.
Tässäpä siis ihanista ihanin omakasvattini Wannabe Anárion**;
Aatu on kyllä niin uskomattoman kaunispäinen uros. Aatulla on kaksi sertiä, joten kolmatta metsästetään, mutta en hetkeäkään usko sen irtoavan ainakaan tällä reissulla. Ehkä se joskus vielä saadaan. Toivottavasti.
Ja kuvia myös ihanista, ihanista argenteista. Ensin Bertil. Hieman on erimallinen marsu kuin ylläoleva Aatu. :D
Ja sitten Dave. Värisävy Pertsan kanssa on huima, mutta Davella on taas parempi tyyppi, joka ei ehkä näistä kuvista niinkään erotu.
Että näillä mennään, saa nähdä miten käy. :)
Huomenna on SMY:n näyttely Helsingissä PetExpossa ja sinne olisi suunta. Kello soi viideltä aamulla (yhdeksän tunnin päästä siis...), että ei tässä taaskaan itseään ihan kovin fiksuksi tunne. Vihaan muutenkin messunäyttelyitä yli kaiken eikä asiaa auta se, että PetExpossa on aina samaan aikaan mm. Lapsimessut... Voisin kertoa monta tarinaa messunäyttelyistä ja erityisesti näistä Lapsimessujen kävijöistä, mutta en nyt jaksa aloittaa.
Tässäpä siis ihanista ihanin omakasvattini Wannabe Anárion**;
Wannabe Anárion** |
Wannabe Anárion** |
Wannabe Anárion** |
Ja kuvia myös ihanista, ihanista argenteista. Ensin Bertil. Hieman on erimallinen marsu kuin ylläoleva Aatu. :D
Ja sitten Dave. Värisävy Pertsan kanssa on huima, mutta Davella on taas parempi tyyppi, joka ei ehkä näistä kuvista niinkään erotu.
Että näillä mennään, saa nähdä miten käy. :)
torstai 18. huhtikuuta 2013
Minipieni
Kiitos, Lemmikki-lehti. Tai pitäisikö sanoa Lemmikki-lehden "kysy asiantuntijalta" -palstan toimittaja. Sait minut näyttämään ääliöltä.
Minuahan pyydettiin tuossa reilu kuukausi sitten vastaamaan tuonne palstalle jonkun lukijan lähettämiin marsuaiheisiin kysymyksiin. Suostuin tietenkin ja pidin erittäin positiivisena sitä, että kysymykset esitetään viralliselle kasvattajalle, joten voisi olettaa, että vastauksetkaan eivät mitään täyttä höpöhöpöä ole.
No, sain lehden tänään käsiini (se on kaiketi ilmestynyt viime viikon maanantaina) ja muutama ärräpää siinä sitten pääsi. Vastaukseni ovat täysin muokattuja. Asiasisältö on kyllä pysynyt, mutta itse esitin useamman asian kuitenkin toisin ja toisista kohdista on jätetty muuten vain puolet vastauksesta pois, mielestäni olennaisia juttuja kuitenkin. "Paras" oli kuitenkin se, että käyttämäni termi "minimikokoinen häkki" oli korvattu termillä "minipieni häkki". Mikä hitsinpimpulan MINIPIENI? Mikä se on? Eihän se ole edes suomea!
Pistin toimittajalle jo palautetta asiasta suoraan. En siis tyydy riehumaan täällä selän takana mitään asialle tekemättä, mutta jonnekin piti päästä kuitenkin purkamaan. En kertakaikkiaan ymmärrä, miten vastauksia voidaan muutella noin radikaalisti varmistamatta, että niiden alle voi edelleen muokkausten jälkeen pistää vastaajan nimen.
Minipieni. Kyllä kismittää. En ikinä koskaan milloinkaan enää vastaa yhtään mihinkään tällaiseen, se on vissi.
Minuahan pyydettiin tuossa reilu kuukausi sitten vastaamaan tuonne palstalle jonkun lukijan lähettämiin marsuaiheisiin kysymyksiin. Suostuin tietenkin ja pidin erittäin positiivisena sitä, että kysymykset esitetään viralliselle kasvattajalle, joten voisi olettaa, että vastauksetkaan eivät mitään täyttä höpöhöpöä ole.
No, sain lehden tänään käsiini (se on kaiketi ilmestynyt viime viikon maanantaina) ja muutama ärräpää siinä sitten pääsi. Vastaukseni ovat täysin muokattuja. Asiasisältö on kyllä pysynyt, mutta itse esitin useamman asian kuitenkin toisin ja toisista kohdista on jätetty muuten vain puolet vastauksesta pois, mielestäni olennaisia juttuja kuitenkin. "Paras" oli kuitenkin se, että käyttämäni termi "minimikokoinen häkki" oli korvattu termillä "minipieni häkki". Mikä hitsinpimpulan MINIPIENI? Mikä se on? Eihän se ole edes suomea!
Pistin toimittajalle jo palautetta asiasta suoraan. En siis tyydy riehumaan täällä selän takana mitään asialle tekemättä, mutta jonnekin piti päästä kuitenkin purkamaan. En kertakaikkiaan ymmärrä, miten vastauksia voidaan muutella noin radikaalisti varmistamatta, että niiden alle voi edelleen muokkausten jälkeen pistää vastaajan nimen.
Minipieni. Kyllä kismittää. En ikinä koskaan milloinkaan enää vastaa yhtään mihinkään tällaiseen, se on vissi.
maanantai 15. huhtikuuta 2013
Turhautuminen
Nyt seuraa avautuminen. Hieman nimittäin turhauttaa. Viikko sitten laitoin seuraavan tekstin Marsu Magazinen Facebook-sivulle, marsut.netin foorumille ja levitin sitä muutenkin pitkin Facebookin erilaisia marsuyhteisöjä sekä pistin jopa henkilökohtaisia pyyntöjä joillekin ihmisille.
No, ei sinänsä yllättänyt. Ei enää. Johan tätä lehteä on tässä jo yli vuosi tehty. Juuri ketään ei tunnu kiinnostavan koko lehti. Tai kiinnostaa se siinä mielessä, että sitä on kiva haukkua. Liian vähän sitä ja liian paljon tuota. Välillä ihmettelen, miksi itse edes vaivaudun. Onneksi muutama ihana ihminen kuten esimerkiksi Jannika, Lea ja Aida löytyy (syrämmiä teille <3<3<3<3<3<3), joilta saa materiaalia lähes joka lehteen ja viimeistään pyydettäessä, mutta missä on muu jäsenistö? Ja ettei nyt kukaan materiaalia joskus lähettänyt suutu, niin kyllä teitäkin on, jotka joskus satunnaisesti jotain lehteen lähetätte ja se on oikein mukavaa. Voi kun teitä olisi vain enemmän!
Haastankin nyt teidät lukijani lähettämään kuvan ja kirjoittamaan pienen pienen jutun, ihan vaikka kertomaan häkin koosta, omasta marsuille tarkoitetusta ulkoiluhäkistänne! Sinun ei tarvitse olla SMY:n jäsen, materiaalia voit silti lähettää lehteen. Ja jos et ole jäsen, niin miksi et samalla liittyisi jäseneksi? Saisit tämän kivan marsulehden itsellesi neljä kertaa vuodessa. Kerron kyllä mielelläni lisää jäseneksiliitymisestä tai voit ottaa siitä selvää Suomen Marsuyhdistyksen kotisivuilta.
En ruikuta siis sen takia, että lehdessä mitään suunnatonta materiaalipula olisi, mutta kunhan vain ajattelin, että kesän kynnyksellä ilmestyvässä lehdessä olisi kiva olla erilaisia kesäjuttuja, joista marsujen kesäulkoilu on varmasti mukavampia. Mutta kenenkään muun mielestä se ei ilmeisestikään ollut kiva idea. En tiedä vaikuttaako tämä loputon talvi siihen, että kukaan ei vielä kykene ajattelemaan mitään kesäjuttuja vai mikä tässä on. En odottanut vastauksia samana päivänä enkä edes seuraavana. Mutta luulisi, että kun on viikko kulunut, olisi edes joku vastannut.
Olisi niin ihanaa, jos joku ihana blogin lukija nyt innostuisi jutun kuvineen väsäämään omien marsujensa ulkohäkistä!
...Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato, vai miten se meni.
Arvatkaa montako vastausta olen saanut? NOLLA! ZERO! NONE!Kesä tulee taas ja kohta myös marsut pääsevät ulkoilemaan! Olisi kiva saada seuraavaan lehteen (joka on ns. kesänumero) kuvia ja juttuja marsujen ulkohäkeistä, -tarhoista tai -aitauksista, millä nimellä niitä nyt kutsutaankin.
Olisi mukava myös kuulla onko häkki itse rakennettu vai ostettu, millainen häkki mahdollisesti oli rakentaa, paljonko häkki kustansi, onko häkki ns. toimiva vai muuttaisitko häkissä jotakin, milloin marsut ulkoilevat (esim. toukokuusta alkaen, vasta heinäkuussa, pari tuntia päivässä, yön yli jne.), mitä marsut pitävät ulkoilusta jne., ja ihan mitä tahansa kesäulkoiluun liittyvää.
Kuvat ja jutut voi lähettää osoitteeseen marsu.magazine@gmail.com. Olisi kiva saada lehteen mahdollisimman monta erilaista kesäulkoiluratkaisua! :)
No, ei sinänsä yllättänyt. Ei enää. Johan tätä lehteä on tässä jo yli vuosi tehty. Juuri ketään ei tunnu kiinnostavan koko lehti. Tai kiinnostaa se siinä mielessä, että sitä on kiva haukkua. Liian vähän sitä ja liian paljon tuota. Välillä ihmettelen, miksi itse edes vaivaudun. Onneksi muutama ihana ihminen kuten esimerkiksi Jannika, Lea ja Aida löytyy (syrämmiä teille <3<3<3<3<3<3), joilta saa materiaalia lähes joka lehteen ja viimeistään pyydettäessä, mutta missä on muu jäsenistö? Ja ettei nyt kukaan materiaalia joskus lähettänyt suutu, niin kyllä teitäkin on, jotka joskus satunnaisesti jotain lehteen lähetätte ja se on oikein mukavaa. Voi kun teitä olisi vain enemmän!
Haastankin nyt teidät lukijani lähettämään kuvan ja kirjoittamaan pienen pienen jutun, ihan vaikka kertomaan häkin koosta, omasta marsuille tarkoitetusta ulkoiluhäkistänne! Sinun ei tarvitse olla SMY:n jäsen, materiaalia voit silti lähettää lehteen. Ja jos et ole jäsen, niin miksi et samalla liittyisi jäseneksi? Saisit tämän kivan marsulehden itsellesi neljä kertaa vuodessa. Kerron kyllä mielelläni lisää jäseneksiliitymisestä tai voit ottaa siitä selvää Suomen Marsuyhdistyksen kotisivuilta.
En ruikuta siis sen takia, että lehdessä mitään suunnatonta materiaalipula olisi, mutta kunhan vain ajattelin, että kesän kynnyksellä ilmestyvässä lehdessä olisi kiva olla erilaisia kesäjuttuja, joista marsujen kesäulkoilu on varmasti mukavampia. Mutta kenenkään muun mielestä se ei ilmeisestikään ollut kiva idea. En tiedä vaikuttaako tämä loputon talvi siihen, että kukaan ei vielä kykene ajattelemaan mitään kesäjuttuja vai mikä tässä on. En odottanut vastauksia samana päivänä enkä edes seuraavana. Mutta luulisi, että kun on viikko kulunut, olisi edes joku vastannut.
Olisi niin ihanaa, jos joku ihana blogin lukija nyt innostuisi jutun kuvineen väsäämään omien marsujensa ulkohäkistä!
...Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato, vai miten se meni.
sunnuntai 14. huhtikuuta 2013
Wannabe tuplaveet
Kokemus se on sekin herätä siihen, kun puoliso ryntää sisään melskaten jotakin epämääräistä. Heti kun heräsin sen verran, että aloin tajuta jotain, niin hoksasin kyllä, että taitavat olla ne kauan kaivatut poikaset syntyneet, joita tässä on jo kaksi viikkoa (la 31.3.) odotettu. Ihan mukava tapa herätä kyllä, ei sillä. :D
Kaksi urosta, yksi naaras. Kuten näkyy, yksi on hyvinkin reppana enkä odota, että se tulee selviämään. Mutta toivottavasti kaksi muuta ainakin selviävät isoiksi marsuiksi saakka. Oikein nättejä pieniä argenteja. <3
Kaksi urosta, yksi naaras. Kuten näkyy, yksi on hyvinkin reppana enkä odota, että se tulee selviämään. Mutta toivottavasti kaksi muuta ainakin selviävät isoiksi marsuiksi saakka. Oikein nättejä pieniä argenteja. <3
torstai 11. huhtikuuta 2013
Wannabe Vampyyri Vailla Varpaita
Leeni kyseli eilen varpaattoman poikasen perään. Tarkoituksena oli kyllä päivitellä kuulumisia jossain kohtaa, mutta se on vain jäänyt. Odottelen tässä erästä poksahtamista niin kovasti, että päähän ei mahdu mitään muuta marsurintamalla.
Poika on oikein reipas ja pirteä (vaikka alimmaisessa kuvassa ei siltä näytä) ja ikää on nyt suunnilleen kaksi ja puoli viikkoa, joten hyvältä näyttää. Mutta eipä tässä vielä tiedä miten tässä käy.
Lisäksi meillä asuu tällainen kummituseläin.
On näköjään jäänyt myös kertomatta, että 30.3.2013 marsulassa odotti neljä kaunista nonself tricolor poikasta yhdistelmästä Aniaras Theo (eng. crest tricolor lilac/saffron/white) ja Bellini (nonself tricolor lilac/golden/white), ikävä kyllä kaikki kuolleita. Poikaset olivat väriltään lilac/golden/whitejä, joista kahdessa oli kaikkea kolmea suht tasaisesti ja jopa ruutumaisesti, mutta eivät sentään mitään näyttelytähtien tasoisia. Yksi poikanen oli lähes kokonaan lilac ja yksi lähes kokonaan golden. Harmittaa kyllä isosti. Niin oli odotettu tämäkin poikue.
Poika on oikein reipas ja pirteä (vaikka alimmaisessa kuvassa ei siltä näytä) ja ikää on nyt suunnilleen kaksi ja puoli viikkoa, joten hyvältä näyttää. Mutta eipä tässä vielä tiedä miten tässä käy.
Lisäksi meillä asuu tällainen kummituseläin.
On näköjään jäänyt myös kertomatta, että 30.3.2013 marsulassa odotti neljä kaunista nonself tricolor poikasta yhdistelmästä Aniaras Theo (eng. crest tricolor lilac/saffron/white) ja Bellini (nonself tricolor lilac/golden/white), ikävä kyllä kaikki kuolleita. Poikaset olivat väriltään lilac/golden/whitejä, joista kahdessa oli kaikkea kolmea suht tasaisesti ja jopa ruutumaisesti, mutta eivät sentään mitään näyttelytähtien tasoisia. Yksi poikanen oli lähes kokonaan lilac ja yksi lähes kokonaan golden. Harmittaa kyllä isosti. Niin oli odotettu tämäkin poikue.
keskiviikko 10. huhtikuuta 2013
Uusi ilme kotisivuilla!
Innoistuin tänään päivittämään kotisivuni uuteen uskoon. Mitäpä pidätte muutoksesta? Tässä vielä ennen ja jälkeen -kuvat etusivulta. Muutos ei ole suuri, otsakekuvakin on sama (yllätys, yllätys), mutta miellyttää ainakin omaa silmääni. Taustavärin saatan kyllä vielä vaihtaa...
Saa kommentoida.
Lisäys 17.34. RSS-syöte ei näköjään lähde rullaamaan. Missähän vika?
Lisäys 17.56.
Vanha |
Uusi |
Saa kommentoida.
Lisäys 17.34. RSS-syöte ei näköjään lähde rullaamaan. Missähän vika?
Lisäys 17.56.
Pakko se tausta oli vaihtaa vielä... |
tiistai 9. huhtikuuta 2013
Marsupa marsu...
Kunnollisten päivitysten puuttuessa sitten tällaisia. Pahoittelut siitä kaikille lukijoille. Kovasti odotan kyllä, että jotakin kunnollistakin päivitettävää tulisi, mutta ei tule, ei millään. Kummallista panttaamista... Mutta kuitenkin, ylläolevan kuvan otin tänään, kun törmäsin uusimmassa Koululaisessa tällaiseen. Pointsit Koululaisen toimitukselle ja niin pois päin.
Ps. Myynti-ilmoitus myytävistä marsuista on edelleen voimissaan. Pari muutakin naarasta voisin vielä listaan lisätä, rexejä nekin. Parivuotias ja puolitoistavuotias. Kysy toki rohkeasti lisää sähköpostilla! pauliina.tuppurainen@gmail.com
tiistai 2. huhtikuuta 2013
Just an April fool...
Niin, se eilinen oli tosiaan aprillia, jos joku ei vielä sitä tajunnut. Ainakin yhden huolestuneen kyselyn sain aiheesta, mutta muuten ei tuntunut menevän kenellekään läpi. Höh. Ihan hyvin olisi voinut olla jopa totta...
maanantai 1. huhtikuuta 2013
Suunnanmuutos
Olen pitkän pohdinnan jälkeen tullut siihen tulokseen, että lopetan marsukasvatuksen kokonaan ja keskityn jatkossa hamstereihin. Näin ollen myyntiin tulee isohko määrä jalostutasoisia rexejä sekä muutama argente.
Kysy lisää sähköpostilla, jos sinua kiinnostaa jatkaa rex- tai argentekasvatusta.
Kysy lisää sähköpostilla, jos sinua kiinnostaa jatkaa rex- tai argentekasvatusta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)