keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Avaimenperäarvonnan tulokset

Päätin päättää arvonnan osallistumisjan nyt tähän. Osallistumisaikaahan oli 31.10. asti, tarkempaa kellon aikaa en määrittänyt. Ehkä jonkun mielestä osallistumisajan kuuluisi päättyä 00.00 (tai 24.00 oikeastaan), mutta näillä mennään nyt. Huomenna en arvontaa ehdi suorittamaan ja olen varma, että huomenna sen perään jo kysellään, joten parempi siis näin.

Seuraavaan arvontaan täytyy sääntöjä hieman hioa, aloin osallistumisajan loppuvaiheessa nimittäin miettiä, että ei ole kamalan reilua kun osallistumisaikaa on reilut kaksi viikkoa ja joku jakaa mainoksen heti ekana päivänä ja joku toinen vasta viimeisenä päivänä. Ei ole ihan sama arvo sillä mainoksellakaan silloin, joten ei ole arvallakaan. Toki ero on myös sillä onko blogilla 2, 20, 200 vai 2000 lukijaa, mutta sille ei sinänsä suoraan itse mitään voi, jos blogilla ei lukijoita ole yhtä paljon kuin jollain toisella.


Kaikkiaan arpoja oli mukana 42. Osallistujia oli hivenen vähemmän, 31, koska osalla osallistujista oli kaksi arpaa jakamansa mainoksen vuoksi. Alla osallistujalista. Vaikka nimet ovat listassa sekaisin, ne ovat alunperin olleet järjestyksessä, joten kenenkään ei tarvi huolestua puuttuvansa listalta. Tulostusteknisistä syistä paikat hieman vaihtuivat.








Sannille siis onnea, onnetar suosi sinua tänään. :)


Runsas osanotto häkellytti minut täysin. Luulin tähän osallistuvan vain parin kaverin, mutta blogin lukijamäärä yli tuplaantui arvonnan myötä. Järjestinhän sen 20 lukijan kunniaksi ja nyt lukijoita näyttäisi olevan 48. 
Jotain uutta arvontaa menin kuulemma lupaamaan 50 lukijastakin jo, mutta silloin lukijoita oli vasta 24... :D No, lupaan kyllä, että sellainen järjestetään, mutta ei nyt ihan heti perään, vaikka tuo 50 rikki menisikin hetimiten.

Kiitän ja kumarran kaikkia arvontaan osallistuneita ja lukijoikseni liittyneitä! Muistakaa myös kaniblogini, olen sinne luvannut järjestää jotakin saman suuntaista. ;)




sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Liebster Blog (jälleen :) )

Sain Janskulta Liebster Blog -palkinnon. Mutta koska edellisestä ei ole vielä kulunut kovin kauaa (elokuussa taisi tämä edellinen olla), en millään viitsisi tehdä uutta postausta samasta aiheesta.

Edellinen Liebster Blog -postaukseni löytyy siis täältä. Suosikkini eivät juurikaan ole tästä muuttuneet, toki jokunen seurattava blogi on tullut lisää kuvioihin, joten senkään takia en viitsi tehdä samanlaista postausta, koska palkinnot menisivät edelleen kutakuinkin samoille ihmisille ja jos jokunen uusi suosikki olisikin tullut, niin muistini mukaan hekin ovat jo Liebster Blog -palkintonsa saaneet joltakulta muulta. 






Arvonta muuten päättyy kolmen päivän kuluttua! :)

perjantai 26. lokakuuta 2012

FI MVA Akira's Jingle Bahia 4 vuotta!

Kiitos Annan äärimmäisen tarkkuuden, sain minäkin tietooni, että marsulani seniori "Inkeri" eli self red FI MVA Akira's Jingle Bahia, s. 26.10.2008, täyttää tänään komeat neljä vuotta!


Inkeri tuli meille viettämään eläkepäiviään ja viettää pullamarsun elämää mammalaumassa. Inkeri on marsulani ainoa self tällä hetkellä ja muutenkin niitä meillä on ollut vain kaksi. Toinen oli self cream Daphny, jonka toin heräteostoksena eräältä Ruotsin reissulta mukanani ja joka sittemmin muutti Ouluun Lean luokse Almond's-marsulaan tekemään ihania tylppänokkavauvoja!


Postaus on omistettu Annalle. 


R-poikaset 9vrk

Sitten kun ei enää kasvata magpieita, niin tokihan niitä sitten syntyy... No, eiväthän nämä tietenkään magpieita oikeasti ole eivätkä sellaisiksi tule, mutta erehdyttävästi muistuttavat kyllä magpieita. Ruudut löytyy ja pojalla on jopa mahalinjaa!




Tyttö näyttää vähemmän magpielta kyllä, mutta on muuten ihan huippuhauska väritykseltään.



Yhdistelmä siis Dixie Almond Pie (nonself tsw) ja Virveli (chocolate/white rusettihärpäke, siskonsa muistaakseni oli look-a-like -harlekiini), joten eivätköhän nämä ihan kelvollisia magpie/harlekiiniprojektiin olisi.

Syntymäaika aina kahdella 17.10.2012. Wannabe Rosalie Cullen ja Wannabe Riiviöiden Ruhtinas.


torstai 25. lokakuuta 2012

Kasvattamisen riemua


Haluan heti alkuun painottaa, että kirjoittaessani tätä blogia en edusta mitään tahoa, ainoastaan omaa itseäni, joten Marsuyhdistystä tai mitään muuta on turha vetää mihinkään mukaan, vaikka olenkin hallituksen jäsen, virallinen kasvattaja ja päätoimittaja ja niin edelleen, kyllähän niitä ”virkoja” löytyy. Ihan omia mielipiteitäni ja kokemuksiani tässäkin tekstissä jaan.

Kasvattamisessahan on monia haittapuolia, esimerkiksi poikasten ja emojen menetykset ynnä muut, mutta nyt en halua kertoa niistä. Vaan ostajista ja kyselijöistä, jotka monen muunkin kasvattajan mielestä ovat harrastuksen ikävin puoli.

Se täytyy sanoa heti alkuun, että minulta on monta kasvattia (ja ei-kasvattia) mennyt todella ihaniin koteihin, parempiin ei olisi voinut päästä. Esimerkkinä vaikkapa Wannabe Dille, Wannabe Hekate, Wannabe Fëanor&S MVA AbbyLines Billy Bear. Älkää loukkaantuko, jos marsunne nimeä ei mainittu. Nämä kolme ovat varsinkin sellaiset, joiden kuulumisia kuulee, joten ne oli helppo mainita.

En oikeastaan voi sanoa, että yksikään kasvatti tai muu myymäni marsu olisi huonoon kotiin mennyt, ainakaan tietääkseni. Osasta vain ei kuule halaistua sanaa enää luovutuksen jälkeen, mikä on aika ikävää. Voisinpa joskus tänne blogiin listata vaikka hakusanatyyppisesti sellaiset marsut, joiden kuulumisia haluaisin kuulla ja joku niistä mahdollisesti tietävä voisi sitten kertoa. Aika usein myös tänne blogiini on googlattu jonkun tietyn marsun nimellä, joten ehkä joku joskus googlaisi näitäkin nimiä ja tänne siten sitten eksyisi ja osaisi marsuista jotain kertoa. :)

Kyllä tästä aiheesta tekstiä tulisi vaikka miten paljon. Itse asiassa juuri kirjoitin Nakertajiinkin artikkelin aiheesta, sitä en tosin tiedä, että tullaanko sitä koskaan Nakertajissa julkaisemaan, mutta sen näkee sitten. Voisin sen täällä blogissakin julkaista jossakin vaiheessa.

Mutta niihin ostajiin ja kyselijöihin. Olen pahoillani (tai no, en ole), jos joku tekstistä itsensä tunnistaa, mutta ehkä hän siinä vaiheessa osaa sitten katsoa peiliin ja miettiä asioita kasvattajankin kannalta. Tässä siis jokunen tosi tarina tältä syksyltä..



Tähän syksyyn on mahtunut monen monituista kyselijää. Osa on aivan ihania ja osa taas vähemmän ihania. Minulta on muun muassa varattu marsu, jota ei sitten koskaan tultukaan hakemaan. Itse olin tässä kyllä tyhmä, kun en ottanut varausmaksua. Varaus tehtiin maanantaina ja marsu piti hakea keskiviikkona, ostajaehdokas kun asui tässä ihan lähellä. Ajattelin, että kyllä hän sen marsun hakemaan tulee eikä raha välttämättä edes ehtisi siirtyä pankista toiseen ajoissa.

Mutta niin vain kävi, että kun haku oli sovittu keskiviikkoillaksi kello 17, tulee minulle aamupäivällä 10.30 tekstiviesti, jossa luki jotakin sen suuntaista kuin; ”en pääsekään illalla tulemaan, kun on sitä ja sitä menoa. Sopiiko nyt heti?”. No, ei sopinut, koska olin töissä. Tämän jälkeen en kuullut ostajasta halaistua sanaa. Parin päivän päästä hän kyllä Facebookissa jossakin marsujen myyntiryhmässä oli kyselemässä toisen kasvattajan marsuja. Oli sitten pakko siihen kommentoida, että et sitten vissiin ole tulossa tuota varaamaasi marsua hakemaan, joka pari päivää sitten piti jo noutaa.

Tätä ihmistä ole sen jälkeen näkynyt eikä kuulunut missään, ei edes niissä FB:n jyrsijöiden myyntiryhmissä. En tiedä mikä tapaus tämäkin oli, mutta muistutti taas siitä varausmaksun tärkeydestä. Vaikka ihminen asuisi kuinka lähellä ja olisi tulossa marsua noutamaan parin päivän sisällä, niin ihmisiin ei vaan voi luottaa. Käsittämätöntä.



Sitten on näitä, jotka pistävät sähköpostia ja haluavat alustavasti varata marsun. No, minä en alustavia varauksia ota, vaan ainoastaan sitovia varauksia ja niihin kuuluvat myös varausmaksut. Oikeasti miettikääpä miltä se kuulostaa kasvattajan korvaan, kun saa sähköpostia, jossa lukee jotain sen suuntaista kuin; ”en ole varma voinko ottaa marsua, mutta varaisin sen alustavasti”. Joopa joo, ei tule diiliä, ei todellakaan.



Sitten kun kertoo näille varailijoille varausmaksusta, henkilö sanoo, että ok, hän maksaa sen nyt heti, saako tilinumeron. Neljän päivän päästäkään tilillä ei näy mitään ja marsua kysellään jo toisesta suunnasta, joten pistän ihmiselle viestiä, että mikä on, kun ei ole varausmaksua tullut. Ja vastaus on, että henkilö on sen unohtanut maksaa. Siis aivan uskomatonta. Tässä vaiheessa jo mietin, että en taida halutakaan tälle henkilölle koko marsua myydä. Jos olisin ollut oikein ilkeä, en olisi varausmaksun perään edes mitään kysellyt vaan myynyt sen tälle toiselle sitä kyselleelle ihmiselle. Kotisivuillani myyntiehdoissa nimittäin lukee seuraavasti: ”Otan marsua varattaessa varausmaksun, joka on puolet marsun hinnasta. Varausmaksu maksetaan vuorokauden sisällä varauksesta tililleni. Varaus on sitova vasta varausmaksun maksamisen jälkeen

Kertoo mielestäni myös paljon ihmisestä, joka ”unohtaa” tai ”ei ole ehtinyt” hoitaa niin tärkeää asiaa kuin varausmaksun maksamista. Luulisi, että sen pystyisi hoitamaan, jos se marsu todella on se, jonka nimenomaan ja ehdottomasti itselleen haluaa.

On myös paljon niitä, joista ei kuule enää sanaakaan sen jälkeen, kun on kertonut varausmaksusta.

Mutta sitten on taas näitä ihania fiksuja ihmisiä, jotka varausmaksun maksavat heti ja laittavat vielä kuitinkin sähköpostiin varmistukseksi asiasta. Esimerkillistä toimintaa ja näin ainakin itse toimin aina jotain jollekin toisella maksaessani. Mutta kaikille se ei vaan ole näköjään itsestäänselvyys.



On kyselty myös marsun palautusoikeutta. Ymmärrän tämän täysin siinä kohtaa, kun ostetaan esim. vanhempi uros toisen kaveriksi. Ainahan on pelko, etteivät eläimet tulekaan toimeen. Mutta kun kysellään luovutusikäistä poikasta ja heti perään, että saako sen sitten palauttaa, niin jo on niskavillat kasvattajalla pystyssä. Kuulostaa aivan siltä, että marsua ollaan hankkimassa hetken mielijohteesta ja haluaan palautusoikeus, jos se ei olekaan kiva. Näihin olenkin vastannut, että toki saa palauttaa, mutta rahoja ei saa takaisin. Se on kuitenkin aika rumba kasvattajalle ottaa se marsu takaisin, varsinkin "näinä silsaisina aikoina".



Ja sitten, kun marsua tullaan noutamaan. Ensin henkilö soittaa, että hän lähtee nyt ajamaan, että on meillä (esimerkiksi) on noin puolen tunnin päästä. Sitten kun auto on pihassa, autosta tuleekin pihalle kolme ihmistä. KOLME. Vaikka puoli tuntia aiemmin olen saanut puhelun, jossa henkilö sanoo, että ”minä lähden nyt tulemaan sinne päin”. Minä. Ei muita mainittuja ihmisiä. Saati sitten, että olisi kysytty, saako puolen sukua ottaa mukaan, että sopiiko se minulle, minun kotiini kun ovat kuitenkin tulossa...

Parasta on, jos mukana on vielä lapsi, joka ei kysy lupaa mihinkään vaan on lähestulkoon ryysäämässä suoraan kotiovesta sisälle omin nokkineen ensimmäisenä ”niitä marsuja katsomaan”.

Ihmiset eivät oikein taida ymmärtää, että kasvattajalle tämä kasvatus on harrastus, jota useimmat harjoittavat kotonaan. Ei kenenkään kotiin mennä tuolla tavalla ja fiksua olisi kysyä lupa, että saako ylipäätään ottaa ylimääräisiä ihmisiä mukaan marsunhakuun. Ei minun ole pakko marsulaani päästää ketä tahansa. Ei tämä ole mikään eläinkauppa tai -tarha enkä minä ole asiakaspalvelija!



Ja vielä se asia, joka tällä kertaa ”katkaisi kamelin selän” ja sai minut kirjoittamaan tästä aiheesta.

Minulta ostettiin urosmarsu kuukausi sitten ja vakuuteltiin varattaessa, että ei tule kasvatukseen, että ihan omaan häkkiin tämä uusi uros ja naaraat omaan (kyselijällä oli siis ennestään kaksi naarasta kun tämän uroksen hankki) ja ei mitään poikasia olla teettämässä ja… Ja nyt sain lukea foorumilta, että uros on yhdistetty naaraan kanssa ja poikasia odotellaan joulukuussa. Aivan uskomatonta.

Ei minulla sitä poikasten teettämistä vastaan sinänsä mitään ole, mutta se, että valehdellaan suoraan marsua varattaessa, se on todella ikävää! Miksi tämäkään henkilö ei voinut suoraan sanoa, että hankkii uroksen siksi, että tekee sillä poikasia? En ymmärrä miksi piti valehdella, että halusi uroksen vain siksi, kun se oli niin kaunis jne. Olenhan voinut nyt myydä hänelle täysin ”kasvatukseen” (lainausmerkeissä, koska satunnainen risteytyspoikue kuitenkin kyseessä) sopimattoman tai toimimattoman uroksen, koska varaustilanteessa ei totuutta ole kerrottu.



Toivottavasti kukaan ei nyt pelästynyt ja jätä tämän takia minulta (tai keneltäkään muulta viralliselta kasvattajalta) marsua kysymättä, mutta sen voin sanoa, että aina pärjää asiallisella käytöksellä. Ja kun välttää näitä mokia, joita olen tähän kirjoitukseen listannut. Näitä olisi kyllä lisää, sekä omalle kohdalle sattuneita että muilta kasvattajilta kuultuja, mutta ehkä tämä riittää tällä kertaa.

Ja myönnän, olen kirjoittanut tämän tekstin hyvin, hyvin ärsyyntyneenä.



maanantai 22. lokakuuta 2012

Muistutus arvonnasta


Kunhan muistuttelen arvonnasta, vielä on yhdeksän päivää aikaa osallistua!

Kuvaa klikkaamalla siis alkuperäiseen postaukseen, jossa tarkat osallistumisohjeet. :)


Voin tässä samantien mahtipontisesti luvata, että sitten kun on 50 lukijaa täynnä (tällä hetkellä lukijoita on siis 24, joten tovi ehkä menee), niin sitten arvotaankin marsula- tai tervetuloakyltti. ;) Nyt aloitettiin tällä tavalla varovaisesti avaimenperällä.

---

Lisäys 24.10.
Mainostetaan nyt kaniblogiakin samalla, jotain saman tapaista olisi luvassa sinnekin, jos vain lukijamäärää saadaan edes vähän nostettua. ;)



keskiviikko 17. lokakuuta 2012

R-r-r-r-r

Menin marsulaan ottamaan kuvia poikakaksikosta, josta on tullut kyselyä sähköpostitse. No, niistä kuvista tuli tälläisiä:






Sitten avasin yhden kerroshäkin ylähäkin oven, ottaakseni sieltä Vampyyrin ja kuvatakseni sitä Aidalle ja sieltä tulikin vastaan tälläisiä:



Nämä siis tänään syntyneet. Yhdistelmänä Dixie Almond Pie (nonself tsw, sama isä siis kuin ylempien kuvien torttipojalla) ja Virveli (ihan aito suklaa-white virveli). Isompi on tyttö ja pienempi on poika. R-poikaset kyseessä siis. Ei tullut sitä mitä toivoin, nimittäin harjaksellisia. Mutta söppänöitä silti!


tiistai 16. lokakuuta 2012

Hupsista

Kertoisinko, enkö kertoisi? Osa varmaan muistaa erään elokuisen postauksen, otsikolla "salamyhkäistä"..

Toisaalta tämä olisi kiva pitää salassa (edelleen) ja sitten joku kaunis kerta tuoda näyttelyihin ylläripylläri, mutta tietenkin palan halusta kertoa!



Tättädädäädädää:




Kuka tietää? Kuka arvaa? Kuka tunnistaa?


Ps. Muistakaa edelleen arvonta!


maanantai 15. lokakuuta 2012

Arvonta lukijoille!

Kahdenkymmenen lukijan kunniaksi päätin järjestää arvonnan. (Kuulostaapa jotenkin säälittävältä, muut kun järjestävät näitä useampien kymmenien tai satojen lukijoiden kunniaksi. :D)

Osallistumisaika on 15.-31.10.2012, jonka jälkeen suoritan puolueettoman arvonnan kaikkien osallistuneiden kesken ja postitan palkinnon voittajalle. Arvonta on pelkästään blogin lukijoille, joten jos haluat osallistua arvontaan etkä ole lukija, niin ei auta kuin liittyä lukijaksi! Kaikki lukijat eivät kuitenkaan automaattisesti ole mukana arvonnassa, vaan ainoastaan he, jotka tähän postaukseen kommentin jättävät ja ilmoittavat halunsa osallistua arvontaan.

Mahdollisuutensa voittaa voi myös tuplata. Ja se onnistuu jakamalla tämä allaoleva kuva & blogiini johtava linkki omassa blogissasi. Siitäkin toki täytyy linkin kera kommenteissa ilmoittaa, että olen tietoinen asiasta. Tällä keinolla saat siis ns. toisen "arvan" eli nimesi kahteen kertaan mukaan arvontaan.


Ja mitäkö tästä voi voittaa? No upean design avaimenperän! Tutummat ihmiset tietävätkin mieheni polttopiirustus-/pyrografiaharrastuksesta ja suostuttelin hänet avaimenperän tekemään tähän kilpailuun palkinnoksi. Mieheni kotisivuihin pääset tutustumaan tästä ja blogiin tästä. Ja tältä itse palkinto siis näyttää:


Kuvassa siis etu- että takapuoli. Materiaali on kevyttä vaneria, ei siis paina paljoa. Mielestäni aika söpö, toivottavasti te lukijatkin tykkäätte niin paljon, että haluatte tähän arvontaan osallistua. :)


sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Playboy ja Question Mark

Kuvailin tänään vähän P- ja Q- poikia. P-poika syntyi siis 3.10. ja Q-poika 5.10.



 


Nimetkin pojille on. Rex-poika on Wannabe Playboy ja tortti Wannabe Question Mark.



sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Kranttuja

Olin eilen Helsingissä SMY:n pet-tuomarikoulutuksessa. Nyt ollaan sitten virallisesti pet-tuomarioppilas, vaikka noita tehtäviä olenkin suorittanut vuoden alusta asti.
Oli hyvä ja mielenkiintoinen koulutus.


Neljä ahkeraa tuomarioppilasta, oli meitä kolme muutakin, joista allekirjoittanut kameran takana...

Koulutuksen jälkeen menin Tainalle ja kuvailin siellä pieniä Kranttuja.


Argentepoika voisi muuttaa meille.. Harmi vain, että on tosiaan poika.

Koulutuksesta lähti myös kasvattini Wannabe Master of Puppets Katariinan kyydillä Ouluun kohti lemmikkikotia ja uutta omistajaansa Suvia. Ikävä tulee tätä nappisilmää, toivottavasti uudessa kodissa sujuu kaikki hyvin ja vielä Masista kuullaan!




perjantai 5. lokakuuta 2012

Q-poika

Tänään aivan äskettäin löysin yhdestä häkistä tälläisen pienen pojan:


Wannabe-marsulan ensimmäinen tortti! Ja oletettavasti myös toistaiseksi ainoa. :D En kuitenkaan uskalla sanoa, että viimeinen.. Molemmat tsw-urokseni olen myynyt lemmikkikoteihin, koska eivät näyttäneet saavan aikaan yhtään mitään, mutta ilmeisesti toinen sittenkin sai.. ;)

Luultavasti poika tulee myyntiin, naaraan olisinkin luultavasti pitänyt itse. Poika ei ole uml-tasoinen, joten lemmikkikotia saa pojalle tarjota. Luovutus aikaisintaan tasan viiden viikon päästä tästä päivästä ja mahdollista ostaa mukaan kaveriksi elokuun alussa syntynyt abyuros.

Vasta tällä viikolla huomasin, että poikasen emo olikin kuin olikin tiineenä. No, ei ihmekään, kun yksi poikanen vain tulikin, niin eipä se maha hirveästi pömpöttänytkään. Poikanen on yhdistelmästä Dixie Almond Pie, "Paavo" ja Destroy Castles, "Della". Molemmat nonself tortoiseshell&whitejä. Alunperin yhdistin pariskunnan 1.5. ja alkuperäinen 70pv tulikin täyteen siinä 10.7. paikkeilla. Paavo lähti meiltä lemmikkikotiin 16.8. ja poikanen syntyi siis nyt. Pari viikkoa ennen lähtöään Paavo siis vihdoin sai jotain aikaan..

Poika on siis Q-poikueen ainokainen ja nyt täytyisi keksiä Q-nimi. Vielä on edellisen poikueen pojan P-nimikin keksimättä..


keskiviikko 3. lokakuuta 2012

P-poika vajaan yhden vuorokauden ikäisenä

Tänään aamulla Daijun häkistä löytyi tälläinen pieni ihanuus:



Poikasia oli kaksi, mutta ikävä kyllä toinen oli kuollut. Toinen oli iso, kaunis silver agouti naaras. :'(

Yhdistelmä on siis Bergatrollets Iggle-Piggle x Wannabe Daiju.

P-nimiä saa ehdottaa. ;)