Ei mennyt niinkuin Strömsössä.
Lemmareille oltiin ilmottauduttu ja marsujakin trimmattiin reippaasti yli puolen yön perjantaina, mutta niin vaan kävi, että kello ei soittanutkaan lauantaina (tai ehkä soittikin, mutta joutui sammutetuksi) ja nukuttiin molemmat Tainan kanssa pommiin. Herättiin siihen, kun Susanna soitti 10.05, että missä sitä ollaan, ovet meni kiinni. No, hupsista saatana... Kyllä hieman ketutti.
Tosiaan perjantaina pakkasin marsut ja muut kamat mukaan ja suuntasin Sauvoon Tainan luokse. Tainalla sitten trimmattiin marsuja. Taina oli ilmottanut 12, minä kolme. Trimmaukset venyivät pitkälle yöhän, koska Taina ei ollut ehtinyt montaakaan trimmata etukäteen.
Ja niin siinä kävi, että kaksi jo ennestään väsynyttä ihmistä ei sitten herännyt aamulla. En tiedä soittiko kello vai ei, itselläni ei ollut kelloa soittamassa, kun yleensä teemme niin, että Taina herää 45min aikaisemmin kuin minä ja herättää sitten minut puoli tuntia ennen lähtöä.
Noh, kerrankos sitä sattuu. Harmittaa kyllä. Kyllä ne junnu-ROPit olisivat N-pojille kelvanneet. Mitään muuten odottanutkaan, kuin niitä. Olisihan sieltä sertiä tai kumaakin voinut tulla, ei sitä tiedä. Kuitenkin oli Gala kyseessä ja junnuille omat ropit ja bissit. Myös messut olisivat tällä kertaa kiinnostaneet, olisin halunnut sinne kiertelemään. Ja nähdä pitkästä aikaa myös Lean! Höh. Nyt jäi kaikki väliin.
Ei VOI olla totta.. :D Turhaa trimmasitte!
VastaaPoistaKyllä me vähän ihmeteltiin, että missä te ootte. Eikä olis varmaan auttanut, vaikka oltaisiin tuntia aikaisemmin tajuttu soittaa. Sieltä on kuitenkin sen verran pitkä matka, ettei siltikään olisi kerennyt.
VastaaPoistaMatkaa tosiaan 150km ja siellä Helsingin päässä varmasti ruuhkaa jo siihen aikaan. Lisäksi olisi mennyt kuitenkin se puoli tuntia siihen lähtöönkin, kun olisi täytynyt marsut pakata bokseihin ja kaikki kamat autoon ja... Sit vasta olisikin ketuttanut, jos olisi lähtenyt kauhealla kiireellä eikä siltikään ehtinyt.
Poista