Marsukirjallisuutta

Carita laittoi eilen minulle tällaisia kuvia kun oli törmännyt kyseiseen (ilmeisesti?) uutuus-kirjaan jossakin kirjakaupassa. Voi apua vaan taas tätäkin tietoutta, jota marsukansalle jaetaan. Tässä nyt on vain näitä väri- ja rotumäärityksiä (jotka luultavasti aiheuttavat suurta hupia vain vähän kokeneemmalle harrastajalle, ei se ensimmäisen marsunsa hankkija näissä mitään kummaa huomaakaan), sitä en tiedä millaisella tolalla kyseisessä kirjassa oli tuo tärkeämpi tieto eli tieto marsun hoidosta ja ruokinnasta.

En nyt pysty sanomaan tästäkään taas mitään sen enempää. Jokainen lukekoon itse. Käydään keskustelua aiheesta vaikka kommenteissa sitten.

Melkein yhtä asiantunteva oli myös viime vuonna ilmestynyt Perhemedioiden marsukirja, joka Tainalla olikin mukana Turun näyttelyssä 30.9. Sieltäkin löytyi vastaavanlaisia viisauksia, harmi kun niitä ei tullut tallennettua mihinkään. Parasta oli, että lähteissä luki vielä Suomen Marsuyhdistys, mikä oli ehkä törkeyden huippu... Olivat kyllä yhteydessä hallitukseen (jossa itsekin silloin vaikutin), kun olisi pitänyt oikolukea kyseinen kirja parin päivän varoitusajalla ja tehdä korjaukset (ilman korvausta, tietenkin). Kirja oli niin paljon täynnä virheitä (oma suosikkini; "rexiä kutsutaan joskus myös teddyksi" sekä se, että marsuja ei tuoda ulkomailta, KAIKKI Suomessa myytävät marsut ovat myös syntyneet Suomessa...), että siitä ei olisi noin vain selvinnytkään eikä varsinkaan ilman korvausta.

Todella ikävää, että marsukirjallisuus on vielä tänäkin päivänä tällä mallilla. Tässä tapauksessa ehkä kyse on vain siitä, että joku täysin marsu-ummikko on toiminut suomentajana, mutta silti. Apua.

Asiantuntija?

Sain tänään melko yllättävän yhteydenoton. Se tuli Lemmikki-lehdestä. Minulta pyydettiin "asiantuntijavastausta" kyseisen lehden "kysy eläimistä"-palstalle. Lupasin tietenkin vastata ja sainkin kysymykset paluupostissa melkein saman tien.

Kysymykset eivät olleet vaikeita, tiesin tietenkin heti kaikkiin vastaukset. Mutta... Keskustelin asiasta tuoreeltaan heti myös erään kasvattajaystävän kanssa. Hän oli samoilla linjoilla. Helppoja kysymyksiä, mutta mitä sitten kuitenkin vastata niihin?

Jokaisella marsuja pidempään ja enemmän harrastaneella on varmasti omat näkemyksensä asioista, jotka voivat poiketa suurestikin jonkun toisen näkemyksistä ja onko se oma näkemys asiasta sitten edes yleisesti hyväksytty tai edes yhdistyksen suosittelema? Virallisena kasvattajana kuitenkin edustaa yhdistystä myös tällaisissa asioissa. Itse esimerkiksi annan marsuille kyllä c-vitamiinilisää, mutta tiedän kasvattajia, jotka eivät sitä anna. Ja olen siinä kyllä heidän kanssaan samaa mieltä, että marsu saa aivan varmasti kaiken tarvitsemansa c-vitamiinin monipuolisesta tuoreruuasta sekä c-vitaminoidusta pelletistä eikä ylimääräistä c-vitamiinilisää näiden lisäksi tarvita. Mutta sanopa sellaista lehdessä. Tätä juuri ei kysytty, mutta mielestäni hyvä esimerkki kuvaamaan sitä, mitä tässä koko ajan ajan takaa.

Nyt tietysti moni ihmettelee, että mitä kummaa sitten on kysytty, jos on kerran niin vaikea vastata. Ei kysymyksen tarvitse olla kovinkaan kummoinen, mutta jos oma vastaus asiantuntijan statuksella tulee lehteen, niin ehkä se pistä hieman miettimään. Hyvänä esimerkkinä mielestäni juuri tuo c-vitamiinivertaus. Tai jos esimerkiksi kysytään karvanlähdöstä ja lääkeshamppoista jne., niin mitäpä siihen vastaat? Lehteen omalla nimellä vastaaminen on kuitenkin hieman eri asia kuin kirjoittaa foorumille nimimerkin takaa, vaikka jokainen tietäisikin kuka sieltä nimimerkin takaa löytyy.

Keskustelimme tästä yhteydenotosta mieheni kanssakin ja hän kysyi, että mikä omasta mielesäni on marsuasiantuntemukseni kouluarvosanana? Että onko se 10? Nauroin päin naamaa ja totesin, että ehkä seiska, jos sitäkään. Tiedän, että moni nuorempi, pari vuotta pari marsua omistanut harrastaja olisi heti valmis antamaan itselleen arvosanaksi 9½, mutta kyllä tässäkin päätee se sama vanha viisaus.

Mitä enemmän tiedän asioita, sitä enemmän tiedän asioita, joita en tiedä.

Lumivyöry, S-tytöt ja U-pojat

Houston, we have a problem...

No, ongelma selvitetty ja marsulaan päästy. 

Sieltä löytyi tällaisia;

Kovin ovat pieniä S-tytöt tai sitten U-pojat ovat vain suuria... S-tytöt syntyneet 29.12.2012 ja U-pojat 9.2.2013. Harmi, koska tyttöjen kanssa olisi ollut kiva lähteä Lahteen, jonne pojat taas ovat liian nuoria...

Vielä muutama kuva argenteista yleisön pyynnöstä. ;)

Sirkutusta

Meillä sirkutettiin!

Monille, etenkin kasvattajille, varmaan tuttu juttu, mutta itse kuulin nyt ensimmäistä kertaa livenä kun marsu sirkuttaa. Meillä on ennenkin sirkutettu, mutta en ole ollut itse sitä todistamassa. Mieheni verstas on marsulan seinän takana ja hän on sinne pari kertaa kuullut oikein reipasta sirkutusta ja kerran lähti minuakin sinne varta vasten hakemaan, mutta sirkutus ehti loppua sitä ennen.

Tämä sirkutus alkoi aivan yhtäkkiä iltaruokinnan jälkeen, kun vielä touhuilin marsulassa. Olin juuri ruokkinut robot ja pidin parhaillaan kania sylissäni keskellä marsulaa kun sirkutus alkoi. Se alkoi vaimeana enkä ensin tunnistanut sitä sirkutukseksi ja luulin, että ääni lähtee roboista. Melkein heti tajusin kuitenkin, että joku täällä nyt sirkuttaa ja ääni voimistui voimistumisaan ja paikallistin sen valkoiseen häkkiin. Kerros jäi hieman epäselväksi, mutta luulen, että se oli joku neljän marsun laumasta, johon kuuluu Wannabe Nothing Else Matters, Wannabe Daiju, Wannabe Hemera ja Redets Bingo.

En tiedä mikä sirkutuksen laukaisi. Mitään epätavallista ei ollut  menossa. Ainoa, mikä ehkä poikkesi tavallisesta oli se, että viidessä roboasumuksessa kuudesta juostiin juoksulautasella ja yksi niistä kolisi seinää vasten ja toinen puolestaan vähän vinkui. Kani juoksenteli vapaana lattialla ja minä hyörin muuten vain ympäriinsä, kunnes tosiaan olin juuri napannut kanin syliini kun sirkutus alkoi.

Marsu sirkuttaa. Siinä vielä linkki videoon (Almond's-marsulan Lean video), jossa marsu sirkuttaa. Ihan samanlaista se ei täällä ollut enkä vastaavaa jaksanut nyt etsiä, mutta ensimmäinen mikä siitä äänestä tuli mieleen oli undulaatti. :D Puolisoni sanoi aivan samaa niistä kerroista, kun on sirkutusta kuullut.

Löysinpäs sittenkin videon (tässä kirjoittamisen lomassa samaan aikaan Youtubessa seikkailen... :D), jossa on enemmän mätsäävä ääni siihen tänään kuulemaani. Guinea pig chirping. Varsinkin alussa. Hyvin "lintumainen" ääni, jos niin voi sanoa...

Sirkuttamisen syytä ei tiedetä eikä se ole mitenkään erityisen yleistä, vaikka yllättävän moni marsut.netin käyttäjistä yllättävän usein väittääkin sirkutusta kuulleensa. Sirkutus eroaa kuitenkin suuresti marsun normaalista kuikuttelusta, joten se pitäisi kyllä erottaa kun kohdalle sattuu. Youtubestakin olen joskus löytänyt videoita, joissa sanotaan marsun sirkuttavan (löytyy useita hakusanalla "guinea pig chirping"), mutta ihan tavallista kuikutusta se kuitenkin on kun videon katsoo (...kuuntelee). Harmittaa, kun ei sattunut olemaan kännykkä taskussa, jolla olisi voinut pätkän itsekin tätä videoida. Mietin nimittäin marsulaan lähtiessäni, että täytyy ottaa kännykkä mukaan ja napata pari kuvaa. Se sitten kuitenkin jäi.

Kuitenkin, piti siis sanomani siitä harvinaisuudesta, että kyllähän tuo harvinaista pakostikin on, koska itsellekin nyt vasta ensimmäisen kerran sattui kohdalle, vaikka marsuja on ollut vuodesta 2006. Tosin eiväthän ne asu tuossa olohuoneen nurkassa vaan ovat tuolla omissa tiloissa ja mistäs minä tiedän miten siellä äännellään, kun en ole sitä joka hetki kuulemassa vaan oikeastaan ihan vaan murto-osan ajan vuorokaudesta näin ihan normaalina päivänä. Siivotessa, trimmatessa jne. tulee tietenkin vietettyä marsulassa tavallista enemmän aikaa, mutta kuitenkin, voihan siellä joku sirkutella vaikka keskellä päivää kun olen töissä.

Tästä sainkin idean uuteen kyselyyn/äänestykseen. Check it out, too.

Lisäys. Muistin Pulmun kirjoittaneen aiheesta ja jopa videoineen sirkutuksia ja nyt löysin oikean blogimerkinnänkin aiheesta, joten lisättäköön se tähän vielä. Tässä.

Arvonnan tulokset!

Täytyy myöntää, että unohdin jo koko arvonnan. :D Vielä kun tämä kuukausi loppui kesken, niin jotenkin pääsi yllättämään, että tänään onkin jo maaliskuun ensimmäinen päivä ja arvontaan osallistuminen on loppunut eilen. 

Osallistujien vähäinen määrä pääsi yllättämään. Avaimenperäarvontaankin saatiin enemmän osallistujia (42 arpaa, 31 osallistujaa) kuin tähän, ainakin tämän blogin osalta. Kaikkien kolmen yhteisosallistujamäärä taitaakin olla sentään vähän isompi.

Osallistujien määrät siis blogeittain; Wannabe Cavies 26 arpaa, Mustanaamiot 18 arpaa ja Hyllyllinen hampuuseja 16 arpaa. Mainostamisella ansaittiin viisi arpaa. Muutama muukin kertoi mainostaneensa, mutta joko linkki puuttui tai se oli puutteellinen. Linkki siis saattoi johtaa blogin etusivulle eikä siihen postaukseen, jossa mainos oli. En alkanut näissä tapauksissa montaa sivua selaamaan taaksepäin tarkastaakseni löytyykö mainos todella. Joka tapauksessa, yhteensä mukana oli siis 65 arpaa.

Arpomiseen käytin netistä löytämääni arvontakonetta.

Ja voittaja on, tattadadaadadaa...

Heidi! 

Heidillä oli pelissä mukana tällä kertaa neljä arpaa eli maksimimäärä. Tällä kertaa se kannatti. ;)

Otan Heidiin pikapuoliin yhteyttä ja suunnittelen jonkun kivan marsu-/hamsteripaketin hänelle. Luultavasti ainakin jostain blogistani tulee löytymään myös postaus siitä, mitä pakettiin päätyi. Olisi kiva, jos Heidikin postauksen aiheesta tekisi ja kertoisi linkin siihen tännekin. :)